Reissu Ruskiakallion rotkolle / Ruskiakallio Canyon
Aloitetaan tällä kertaa vaikka sanomalla, että tämä reissu ei mennyt ihan niinkuin piti. Lähdin kuuman päivän päätteeksi ilta-ajelulle itään. Olin päättänyt käydä Ruskiakallion rotkolla ja Mäyräkallion luolastossa. Mitä lähemmäs pääsin Lapinjärveä, sitä tummemmaksi taivas muuttui. Vähän ennen saapumista Ruskiakallion rotkolle alkoi taivaalla näkyä salamoita. Ajoin siis reilun tunnin suoraan ukkosmyräkkään… mahtavaa. Ukkonen ei ollut vielä ihan päällä joten päätin kurkata miltä Ruskiakallion rotko näyttää sillä se on aivan tien vieressä. Jätin auton tien vieressä olevalle pienelle “parkkipaikalle” osoitteeseen Artjärventie 264.
// Let’s start by saying that this trip didn’t go as planned. After a hot day I decided to go for a drive east. I had decided to visit the Ruskiakallio canyon and the Mäyräkallio cave system. Well, the closer I got to Lapinjärvi the darker the sky got. Little before Ruskiakallio I started seeing lightning striking at different places. I drove over an hour straight into a thunderstorm…great. The thunder wasn’t yet at the canyon so I chose to take a quick look at the place as it is right next to the road. I parked the car at a small “parking spot” next to the road at Artjärventie 264.
Siis vau mikä paikka! Rotko oli tosin täynnä vettä, joten tänne täytyy tulla uudestaan kumpparit jalassa. Hirveän kauaa en uskaltanut rotkoa ihailla, en esimerkiksi tajunnut katsoa sitä ollenkaan toisesta päästä (mikä harmittaa) kun ukkonen alkoi jyristä jo hyvin lähellä ja ajattelin, että tämä ei ehkä ole paras paikka seisoskeluun ukkosmyräkässä.
// I mean wow, what a place! The canyon was filled with water though, so I have to come back wearing rubber boots. I didn’t have much time to admire the canyon as the thunderstorm kept coming closer and I didn’t think that this would be the best spot to be standing in. I didn’t get to see the canyon from the other direction, which is annoying.
Autolle tullessani taivas oli muuttunut ihan mielettömän upeaksi, joten oli pakko ottaa muutama kuva tiellä ja sitten nopeasti autoon. Mäyräkallion luolasto jäi tällä kertaa näkemättä ja Ruskiakallion rotkokin vain osittain sillä vettä alkoikin kohta sataa reilusti ja ukkonen tuli perässäni kotiin Keravalle asti. Aion ehdottomasti käydä täällä uudestaan, mutta otan kyllä taskulampun ja kumisaappaat mukaan. Tämä tuntui nyt vähän turhalta reissulta, mutta tulipahan taas kasattua vähän muistoja.
// The sky had turned absolutely stunning when I got back to the car so I had to take some quick pictures on the road. I didn’t get to see the Mäyräkallio cave system and I only saw a glimpse of the Ruskiakallio canyon as it started to pour water and the thunderstorm followed me back home to Kerava. I will drive here again, but I will take rubber boots and a flashlight with me. This felt like an unnecessary trip, but at least I made some memories.
